Ekovilla: 4 hyvää syytä siirtyä luomuun

Organic Wool: 4 Reasons to Only Wear Naturally Grown Pure Wool

Villan eettiset ja ekologiset vaikutukset

Tässä artikkelissa kerron villan tuotannon vaikutuksista ympäristöön ja eläimiin, joista monet kytkeytyvät kemikaalien käyttöön. Tässä siis neljä hyvää syytä siirtyä ekovillaan eli luomuvillaan. 

Suloisia karitsoja hyppelemässä vihreällä niityllä, maatalon emäntä keritsemässä lammasemoa ja isoäidit kehräämässä lankaa perinteisessä maalaismaisemassa. Nämä saattavat olla ensimmäisiä mielikuviasi kun ajattelet villantuotantoa. Ja ehkä mielikuva on ollut todellinen joskus, jossain... universumissa. 

Mielikuvista riippumatta villa ja kaikki sen tuotannon vaiheet ovat aina yhteydessä luontoon, eläimiin ja ihmisiin, eikä jälki ole usein kovin kaunista. Kuten kaikilla tekstiiliteollisuuden kuiduilla, myös villalla on vaikutuksensa luontoon, eikä eläinsuojelun näkökulmaa voida unohtaa

Hyvät uutiset ovat kuitenkin, että vastuullisilla ekologisilla tuotantotavoilla negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää huomattavasti! 

1. Eroosio: vaikutus maaperään

Perinteinen tuottavuuden ympärille rakentuva lampaiden tehokasvattaminen, on hyvin haasteellinen ympäristöllisestä ja eettisestä näkökulmasta. Yksi suurimmista ongelmista on eroosio. Perinteinen tuotantotyyli tarkoittaa jättimäisiä lammaslaumoja, joita ei kierrätetä, torjunta-aineita käytetään huolettomasti, eikä maaperän terveyttä oteta huomioon. 

Muun muassa nämä tekijät tekevät tuotannosta kestämätöntä: maaperä köyhtyy, syntyy eroosiota, lampaille ei riitä ravintoa ja maa alkaa kirjaimellisesti muuttua aavikoksi

Tämä oli tilanne monin paikoin Argentiinassa, joka oli pitkään maailman toiseksi suurin villantuottajamaa. Lopulta maan tuotanto oli pakotettu siirtymään kestäviin maanviljelyn ja lampaankasvattamisen tapoihin, eli luomuun ja ekovillan kasvattamiseen. 

VAI-KØn luomumerinovilla tuotetaan Argentiinassa Patagoniassa luontoa ja tuotantoeläimiä kunnioittaen, mahdollisimman vähäisin kemikaalein. Lisää vaihtoehtoisista tuotantotavoista myöhemmin tässä artikkelissa...  

2. Kemikaalit luonnossa

Villantuotannon merkittävimmät sudenkuopat liittyvät käytettäviin kemikaaleihin, yleensä torjunta-aineisiin. Kun torjunta-aineita käytetään vastuuttomasti, niistä on valtavia haittoja ihmisten ja eläinten terveydelle sekä muun muassa vesistöjen toiminnalle hyvin laajalla alueella. 

Esimerkiksi organofosfaatit, joita on laajalti käytetty lammasruven hoitoon, on liitetty tutkimuksissa vakaviin hermovaurioihin ihmisissä. Kun tieto tästä levisi, siirryttiin käyttämään korvaavia kybermetrimiin ja pyretoideihin pohjautuvia torjunta-aineita. Ne ovat turvallisempia tuotannon työntekijöille, mutta 1000 kertaa vaarallisempia vesistöille ja veden eliöille kuin organofosfaatit. Lisäksi korvaavat aineet ovat poistettu käytöstä monissa maissa, koska ne on tutkimuksissa liitetty useisiin vedensaastumistapauksiin. 

Tässä kohtaa saatat miettiä, onko meillä vain huonoja uutisia kerrottavana. Odota vielä hetki... 

3. Rehevöityminen: vaikutus vesistöihin

Huomattava ympäristötekijä villantuotannossa on villan huuhtelemisesta syntyvän jäteveden käsittely, myös tässä vaiheessa torjunta-aineet aiheuttavat ongelmia. 

Villa on ainut tekstiilikuitu, joka vaatii vesipuhdistuksen ennen kehräämistä. Tämä johtuu rasvasta ja liasta, jotka ovat tarttuneet villan kuiduihin lampaan elämän aikana (tämä johtuu kaikesta siitä hyppelystä vehreillä nurmilla). Siksi villa täytyy pestä kuumalla vedellä ja seurauksena on valtavia määriä rasvaista lietettä, johon kemikaalit ovat liuenneet. Tämä liete on suuri ongelma ympäristön kannalta sen korkean saastepitoisuuden takia. Jokaista huuhdeltua villa kiloa kohden syntyy 1,5 kiloa saastunutta lietettä. 

Mutta ei hätää, tähän rasvaiseen saastesotkuun on ratkaisu! Lampaan rasvaa voidaan käyttää lanoliinin valmistamiseen, mutta tämä vaatii minimaalista kemikaalien käyttöä. Nimittäin, lanoliinia on pitkään käytetty iho- ja nännivoiteissa, joten erityisesti suoraan iholle levitettynä kemikaalit aiheuttaisivat valtavan terveysvaaran.

Jos nämä ikävät torjunta-aineet kerran aiheuttavat niin paljon harmia, miksei vain siirryttäisi Luomuun! 

4. Ekovilla: luontoa ja eläimiä ajatellen

Ekovilla kerätään luonnonmukaisesti kasvatetuilta lampailta, jotka ovat saaneet laiduntaa niityllä ja syödä luomurehua, niitä ei altisteta torjunta-aineille, eikä upoteta synteettisiin pyretoideihin tai organofosfaatteihin kuten perinteisesti kasvatetut lampaat. Lammasrupea ehkäistään ja hoidetaan luomulampailla vain tietyillä pistettävillä tai levitettävillä valmisteilla, joiden käytöllä minimoidaan kemikaalien käyttöä ja siten vaikutuksia veden ekosysteemeihin. 

Kestävästi tuotettu ekovilla kerää nopeasti suosiota. Luomuviljelyn standardeja noudattamalla ratkaistaan monia ekologisia ja eettisiä ongelmia, joita perinteinen villantuotanto pitää sisällään. Kun käytät ekovillaa, sinun ei koskaan tarvitse huolehtia tuotteen turvallisuudesta lapsille tai siitä, ovatko tuotannon lampaat viettäneet elämänsä ahtaissa sisätiloissa tai upotettu myrkyllisiin kemikaaleihin.

Tässä artikkelissa esitellyt seikat ovat syynä siihen, että me VAI-KØlla olemme päättäneet alusta asti käyttää ainoastaan luonnonmukaisesti tuotettua ja  sertifioitua villaa  pipoissa lapasissa huiveissa ja  neuleissamme. Eikä mitä tahansa villaa, vaan super käytännöllistä Merinovillaa! 

Käytönnöllinen Merinovilla

Villa on usein lampaankasvatuksessa toissijainen tuote lampaanlihalle ja siksi villaa ei hoideta. Tästä seuraa, että vilal on huonolaatuista ja karkeaa. Siten myös villan markkina-arvo on matala ja osa lampaidenkasvattamisesta syntyvistä resursseista valuu hukkaan. 

Merinolampaiden kasvattamisessa strategia on täysin päinvastainen! Merinovilla on hienoa ja arvostettua, joten merinolampaita kasvatetaan pelkästään niiden villan vuoksi. Yhden lampaan villasta voidaan muokata 5 kiloa hyvälaatuista kuitua, joten merinovillan tuotanto on tehokasta, varsinkin perinteiseen villan tuotantoon verrattuna. 

Mutta merinovillan tuottamiseen liittyy yksi erittäin ikävä käytöntö... mulesign. 

Eroon Mulesingista

Mulesing on kirurginen käytäntö, joka tarkoittaa ihon poistamista lampaan peräosasta, jotta loinen ei tarttuisi eläimeen. Kaikki eläinten eettistä kohtelua ajavat järjestöt ovat vahvasti tätä käytöä vastaan siitä aiheutuvan kärsimyksen takia. Onneksi loista esiintyy vain Uudessa-Seelannissa ja Australiassa (yli 80% maailman villasta tulee näistä maista), joten VAI-KØn käyttämän argentiinalaisen merinovillan tuotannosa tätä kivuliasta käytäntöä ei harjoiteta. 

Tahdomme, että kaikkia tuotannon työntekijöitä ja eläimiä kohdellaan kunnioittavasti: terveyshaitat eivät kuulu vastuulliseen tekstiilituotantoon. Siksi meille on perustavanlaatuista käyttää bluesign ja G.O.T.S-sertifioitua merinovillaa, joka on tuotettu ihmisen, eläinten ja luonnon hyvinvointia ajatellen. Käyttämämme villa on peräisin Luomutiloilta Argentiinan Patagoniasta, lue materiaaleista ja tuotannosta lisää täältä!

Kierrätetty tulevaisuus?

Kierrätetyt kuidut tarjoavat vähän resursseja vaativat vaihtoehdon nykyisille teksiilikuiduille: energian kulutus on vähäistä, uusia resursseja kuluu murto-osa uusiin kuituihin verrattuna, eikä kemikaalejakaan juuri tarvita jos kierrätettävä kuitu on hyvälaatuista ja kevyesti värjättyä. Kierrätetyn puhtaan villan tuotantoon tarvitaan puolet energian määrästä, joka tarvittaisiin neitseellisen villamateriaalin tekemiseen

Villan kierrättäminen kaipaa kuitenkin vielä kehittelyä, jotta lopputuote olisi korkealaatuinen. Jo 200 vuoden ajan kierrätyksen teknologiat ovat noudattaneet samaa logiikkaa: kuidut erotellaan käytetystä materiaalista repimällä käyttäen karstauslaitteita. Tämä rikkoo kuituja, jolloin uuden tekstiilin kuidut ovat lyhyitä ja lanka usein huonolaatuista. 

Uusia innovaatioita kehitellään kuitenkin jatkuvasti: olemme VAI-KØlla tehneet jo jonkin aikaa yhteistyötä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa asian edistämiseksi Suomessa ja olemme varmoja, että tulevaisuudessa kierrättäminen ei enää tarkoita laadusta tinkimistä. 

Mitä mieltä sinä olet, miten vaateteollisuus toimii ja miltä vaatteemme näyttävät ja tuntuvat 5, 10 tai 50 vuoden päästä?


Lähteet:

Sustainable Fashion and Textiles (2008): Kate Fletcher

Impact of Livestock on Soil, http://agriculture.de/acms1/conf6/ws4lives.htm.


Jätä kommentti

Huomaa, että kommentit hyväksytään ennen niiden julkaisua